Föreningshistorik

Idrottsföreningen Kamraterna i Helsingfors (HIFK) är en allmän förening som grundades 1897. För närvarande är utbudet av sporter ganska brett: ishockey, bandy, innebandy, handboll, bowling, fotboll och friidrott. Sedan 1994 har verksamheten organiserats så att de olika sporterna har registrerats som separata föreningar (anslutna klubbar). Moderföreningen leds av centralstyrelsen, där anslutna grenföreningar är representerade. Friidrottsklubbens officiella namn är HIFK-friidrott rf. (på finska HIFK-yleisurheilu ry.). Den officiella förkortningen är HIFK.

Friidrott har varit en del av HIFKs verksamhet sedan föreningen grundades. År 1900 organiserade HIFK de första internationella friidrottstävlingarna i Finland. Tävlingen hölls på Kaisaniemi-fältet. Djurgårdens sportplan öppnades 1912. Sedan dess har det varit den huvudsakliga träningsplanen för IFK-friidrotten.

HIFK har varit mycket framgångsrika inom friidrott under åren. IFK har vunnit den prestigefyllda Kaleva-pokalen fem gånger. Antalet finländska mästerskap är över trehundra. Bland IFK:s framgångsrika idrottare finns Erik Wilén (oslympisk silvermedaljör), Bertel Storskrubb (europamästare), Ossi Mildh (europasilvermedaljör), Nina Holmén (europamästare) och Bengt Sjöstedt (världsrekordhållare).

Dessa och andra IFK-idrottares prestationer beskrivs mer i detalj nedan.

Visste du detta om IFK:s friidrott?

• IFK arrangerade den första internationella friidrottstävlingen i Finland den 3-4.7.1900  i Kajsaniemi. På Djurgårdens sportplan arrangerade IFK sina första tävlingar år 1910.
• De första internationella IFK-framgångarna nåddes redan i OS i London år 1908. Bröderna Jarl och Evert Jakobsson var åttonde i var sin gren (stående längd och spjut med normal fattning).
• IFK har vunnit 339 FM-guld i friidrott, varav 235 i herr- och damklassen och 104 i juniorklasserna. Det totala antalet FM-medaljer är 843. Medalj nummer 700 togs av Wille Keihänen år 2010 då han tog IFK:s första FM-medalj genom tiderna i maraton (silver). Medalj nummer 800 togs lämpligt av IFK:s kvartmilare, som vann FM-guld på 4 x 400 m herrar år 2013. Den 300:e  guldmedaljen togs av Jussi Kanervo, då han vann 110 m häck i klassen H19 år 2011.
• IFK har vunnit Kaleva Pokalen sju gånger (1918, 1919, 1921, 1922, 1923, 1924 och 1933). I alla tiders statistiken ligger IFK fortfarande på en femte plats.
• Under de senaste åren har IFK varit bland de 10 bästa föreningarna i Kaleva Spelen fem gånger: år 1999  (sjunde), år 2000 (femte), år 2004 (tionde), år 2012 (åttonde) och år 2013 (femte).  År 2011 var IFK femtonde.
• IFK har ofta kallats för kvartmilarklubben på grund av fina framgångar på 400 m: 26 FM-guld på 400 m, 28 guld på 400 m häck och 28 guld på 4 x 400 m.
• På 400 m har följande IFK:are innehaft finska rekordet: Waldemar Wickholm (51,1), Erik Wilén (49,0), Erik Åström (49,0), Börje Strandvall (48,3), Bertel Storskrubb (48,0) och Rolf Back (47,7).
• Mångfrestaren Waldemar ”Wickis” Wickholm vann fyra FM-guld år 1914 (100 m, 200 m, 400 m och 400 m häck). Wickis var sjätte i 10-kamp i OS 1920 i Antwerpen.
• Ossian ”Mogge” Nylund tog under åren 1916-1922 sju medaljer i följd i 3-steg. Mogge var sjunde i 3-steg i OS 1920 i Antwerpen med resultatet 13.74. Mogge verkade som hela IFK:s ordförande åren 1929-1939.
• Erik ”Erkka” Wilén innehar ett oslagbart rekord. Under sin långa karriär tog han ofattbara 50 FM-guld (29 individuella och 21 i stafett). ”Erkkas” sammanlagda antal FM-medaljer var 73. På 400 m häck tog han 12 guld.
• Erik Wilén är IFK:s enda OS-medaljör i friidrott. Han tog silver i OS 1924 i Paris (53,6).
• Erik Wilén var under sin karriär finsk rekordhållare på fem olika sträckor (200 m, 400 m, 800 m, 110 m häck och 400 m häck). Då han löpte sitt rekord på 800 m spurtslog han självaste Paavo Nurmi.
• I Paris-OS var Erik Eriksson fjärde i slägga med finskt rekord 48.74.  I spjut var Yrjö Ekqvist likaså fjärde.
• Erik ”Åki” Åström vann tre år i följd (1925-27) FM-guld både på 200 m och 400 m. Han innehade finskt rekord på båda sträckorna. Åström vann både 200 m och 400 m i den första friidrottslandskampen mot Sverige år 1925 på Djurgårdens sportplan.
• Bengt Sjöstedt tangerade världsrekordet på 110 m häck 14,4 på Djurgårdens sportplan år 1931. Den tiden stod sig som finskt rekord i 36 år. Som klubbrekord höll rekordet ända till år 2009 då Joona-Ville Heinä löpte 14,51 med el-tid. Heinä har senare bättrat rekordet till 13,89.
• Paavo Mikkeli vann FM-guld på 800 m tre år i rad åren 1931-1933. År 1933 löpte han finskt rekord 1.53,3 (tionde bäst i världen det året).
• Sprintern Börje Strandvall var i suverän form år 1933. Han var tvåa i Europa-statistiken på 400 m med rekordtiden 48,3. På 200 m löpte han finskt rekord, 21,8. Han vann sammanlagt sex FM-guld det året.
• Bertel ”Bebbe” Storskrubb blev europamästare på 400 m häck i Oslo 1946. Bebbes segertid var 52,2, nytt finskt rekord och årsbästa i världen.
• År 1945 toppade Bebbe Storskrubb världsstatistiken både på 800 m (1.49,3) och 400 m häck (52,9). Bebbes medaljskörd i Kaleva Spelen är enastående: 23 guld, två silver.
• Nils Nicklén tog brons i EM i Oslo 1946 i höjdhopp med resultatet 193. Nisse var trefaldig FM-guldmedaljör under perioden 1945-49.
• Runar ”Pixen” Björklöf vann 800 m i Kaleva Spelen år 1945 och1946. Pixen är den äldsta finska mästaren på 800 m (nästan 35 år).
• IFK:s senaste guld på 4 x 400 m togs år 1954 av kvartetten Rainer Pelkonen, Lars Räihä, Rolf Back och Ossi Mildh. Lasse Räihäs bästa gren var 800 m, där han vann FM-guld år 1949. Rainer Pelkonen var främst på 400 m häck. Han tog FM-guld i grenen OS-året 1952. År 2009 blev Rainer världsmästare på 1500 m i klassen H80.
• Kvartmilaren Rolf Back löpte sitt rekord på 400 m i en landskamp mot Frankrike år 1951 på Olympiastadion i Helsingfors. Han tog en bejublad seger med tiden 47,7. Sonen Tomas löpte sitt personbästa (46,74) 27 år senare (1988) inför ett fullsatt Stadion i landskampen mot Sverige. Tomas tog FM-brons år 1988 på 200 m med tiden 21,24. Sonen Erik har redan hunnit ta flera junior-FM-medaljer.
• Osvald ”Ossi” Mildh tog brons på 400 m häck i EM i Bern år 1954 på nytt finskt rekord 51,5. Ossi var den stora landskampskämpen. Han deltog i 25 landskamper under åren 1953-1960. Den mest bejublade segern tog han i Sverige-kampen år 1958. EM-silvermedaljören Per-Ole Trollsås fick se sig knappt besegrad.
• Tiokamparen Torbjörn Lassenius förstärkte IFK:s led i slutet på 1950-talet. I EM i Stockholm var han 11:e i 10-kamp.
• Henrik Hellén hoppade finskt rekord i höjd 211 år 1963. Hellén deltog i 19 landskamper under sin tid som IFK:are. FM-guld knep Henrik tre år i följd (1961-1963).
• Bebbe Storskrubbs 1.49,3 på 800 m, löpt i Malmö år 1945, stod sig som klubbrekord i 20 år. År 1965 löpte blott 20-åriga Harri Jansson 1.49,2. Det rekordet gäller ännu idag. År 1964 tog Harri brons i Kaleva Spelen på 800 m.
• Åren 1964-1969 var IFK på FM-medalj varje år på 4 x 800 m. Bästa tiden (7.36,6) uppnåddes år 1968 av kvartetten Ulf Ek, Rainer Rönn, Karl-Gustav Kunnas och Harri Jansson. Tiden skulle ha räckt till FM-silver  år 2011.
• Spjutkastaren Lasse Avellan tog FM-silver år 1970 med 78.74. I landskampen mot Frankrike samma år säkrade Lasse trippelseger i spjut tillsammans med Pauli Nevala och Jorma Kinnunen genom att kasta 79.78.
• Rune Holmén vann 5000 m i Kaleva Spelen år 1971 i Uleåborg med tiden 13.43,6. Lasse Viren och Mikko Ala-Leppilampi fick se sig spurtbesegrade. Rune var 12:e i EM i Helsingfors samma år.
• Nina Holmén är Finlands första kvinnliga europamästare. Nina vann 3000 m på Stadio Olimpico i Rom år 1974. Segertiden var 8.55,10. Den tiden var finskt rekord i nästan 10 år. Samma år tog Nina överraskande silver i terräng-VM i Monza.
• I OS 1976 i Montreal var Nina Holmén nionde på 1500 m. 3000 m fanns tyvärr inte på programmet. Nina var finsk rekordhållare på distanserna  800 m, 1500 m, 3000 m och 5000 m. Hon vann sju finska mästerskap under åren 1974-1976.
• I slutet på 1970-talet och början av 1980-talet nådde Carina Myrberg, Siv Karlström, Pia Lemström, Charlotta Segercrantz och Laila Andersson poängplatser i Kaleva Spelen. Niklas Henrichson, Carina Myrberg  och Tomas Gripenberg tog guld i junior-FM.
• I stafett-FM år 1982 i St.Michel var IFK tredje bästa förening efter HKV och Oulun Pyrintö. IFK:s damlag vann både 4 x 100 m (Kati Annala, Helena Andersson, Charlotta Segercrantz, Laila Andersson) och 4 x 400 m (Helena Andersson, Siv Karlström, Charlotta Segercrantz, Pia Lemström). Guld blev det också på 4 x 300 m P16 (Fredrik Gotthardt, Tomas Gripenberg, Mårten Henrichson, Jan Vorselman). P16-pojkarna tog dessutom silver på 4 x 100 m. Poängplaceringar blev det på 4 x100 m och 4 x 400 m herrar, 4 x 800 m damer och 4 x 1500 m P20.
• IFK:s kvartmilare jagade frenetiskt medalj på 4 x 400 m i slutet på 1980-talet. Fjärde plats år 1989 på fortfarande gällande SFI-rekordtiden 3.13,51 blev det närmaste man kom. I laget löpte Gunnar Landén, Jan Vorselman, Mårten Henrichson och Tomas Back. Fjärde var laget också år 1988. År 1987 var IFK-laget femte, år 1985 sjunde.
• Mångkamparen Ragne Kytölä var 14:e i 7-kamp i VM i Tokyo år 1991 (6062 p.). Ragne tog elva individuella FM-medaljer under åren 1989-1992. Grenurvalet var brett: 100 m häck, längd, 3-steg, 7-kamp. Sitt rekord i längd 658 hoppade Ragne i Sverige-kampen år 1990.
• Hanna Nikkanen tog fem FM-medaljer på medel- och långdistans åren 1993-95. Katja Skogman var bronsmedaljör på 400 m i Kaleva Spelen 1993 med tiden 54,75. IFK:s lag på 4 x 400 m var snuddande nära guld i FM-stafetterna 1994. Kvartetten Amy Lindholm, Katja Skogman, Miia Falck och Sonja Finell tog silver med SFI-rekord 3.41,65.
• Markus Lindahl tog 13 individuella FM-medaljer i juniorklasserna på olika sprintersträckor åren 1991-1994. På seniornivå tog Markus två FM-brons. Markus representerade Finland i EM i Helsingfors  år 1994. Sitt rekord 21,12 på 200 m löpte Markus år 1996.
• År 1995 tog IFK hela 89 FM-poäng. De största poängplockarna var mångkamparen Mia Puustinen, Hanna Nikkanen, Maria Söderström, Mauri Mäkelä och Henrik Grönqvist. IFK vann SFI:s frihetspris samma år.
• Jubileumsåret 1997 tog kvartetten Mårten Henrichson, Henrik Grönqvist, Marko Gesterberg och Arto Lehtimäki brons på 4 x100 m. På 4 x 800 m blev det FM-silver för Maria Söderström, Hanna Nikkanen, Mikaela Montell och Sara Carlberg.
• I Kaleva Spelen år 1999 i Seinäjoki tog IFK två guld inom en timme. Jussi Autio vann stavhoppet på 550, medan Kenneth Kastrén segrade i längd på SFI-rekord 799. Kenneth upprepade segern följande år. Medaljsamlingen kompletteras av tre senare brons.
• Rolf Winberg tog medalj 31 år i följd (1977-2007) på 4 x 400 m i distriktsmästerskapen. Efter ett mellanår fortsatte medaljserien ännu år 2009. Rofa vann guld på 400 m i hall-FM år 1985 med tiden 48,60. Tiden på den 190 m långa banan med branta kurvor är utomordentlig.
• Maria Söderström har vunnit 25 FM-medaljer i damklassen under åren 1996-2009. Guld har hon tagit  på 10000 m, 3000 m hinder och halvmaraton. Maria har tagit 100 poäng i Kaleva Spelen. Maria har representerat Finland i 21 landskamper. År 2000 vann hon 10000 m i Sverige-kampen på rekordtiden 33.45,16.
• Tommi Hartonen innehar finska rekordet på både på 100 m (10,21) och 200 m (20,47/-0,2). Rekordet på 100 m löpte han då han vann grenen i Europa-cupen i Vasa år 2001. 200 m rekordet löpte han i OS 2000 i Sydney, där han avancerade till semifinal. I VM i Edmonton ett år senare nådde han igen semifinalen på 200 m. I dessa tävlingar var Tommi fjärde resp. sjätte bästa europé. I Edmonton var Tommis tider på 200 m: 20,57-20,58-20,65.
• Hösten 1997 bildade man inom IFK ett sprinterlöparstall. På lång sikt har stallets verksamhet gett utdelning via individuella FM-medaljer, deltaganden i värdetävlingar, tre FM-guld på 4 x 100 m och SFI-rekord på sträckan.
• Tommi Hartonen tog under åren 2000-2009 10 FM-medaljer. Guld vann Tommi på 200 m åren 2000, 2001, 2002 och 2004. År 2004 assisterade Fredrik Paul med brons på 200 m. I landskampen mot Sverige år 2002 var Tommi kampens enda trippelsegrare.
• I FM-stafetterna år 2002 tog laget Lasse Juusela, Fredrik Paul, Marko Gesterberg och Tommi Hartonen silver på 4 x 100 m med nytt SFI-rekord 40,83. Rekordet är fortfarande i kraft.
• År 2009 tog IFK sitt första FM-guld på 75 år på 4 x 100 m herrar. I laget löpte Joona-Ville Heinä, Rami Jokinen, Tommi Hartonen och Simo Sipilä. Segertiden var 41,38. Det var IFK:s tionde guld på distansen. Endast HKV har flera guld. Moderföreningen IFK premierade insatsen som årets IFK-bragd.
• Åren 2008-2010 förbättrade IFK sin placering i den landsomfattande föreningsklassificeringen i snabb takt. År 2008 var IFK 44:e, år 2009 34:e och år 2010 23:e.
• Hösten 2010 skedde stora förändringar. IFK fick en stor mängd förstärkningar, främst från grannföreningen Viipurin Urheilijat. Samtidigt flyttade ett stort antal junioridrottare och tränare över till IFK. Det här betydde att IFK plötsligt var en storförening. Detta syntes med besked redan under tävlingssäsongen 2011.
• IFK:arnas framgångar under hallsäsongen 2011 var fenomenala. I seniorernas FM vann Joona-Ville Heinä guld på 60 m häck. I junior-FM tog IFK hela 7 guld, 1 silver och 1 brons. Under andra dagens tävling upplevdes en sällan skådad IFK:s ”gyllene timme”. Inom loppet av en timme kammade IFK-juniorerna hem fem guldmedaljer och en bronsmedalj.
• Under utomhussäsongen 2011 fortsatte framgångarna. I föreningsklassificeringen steg IFK till nionde plats som bästa SFI-förening. I kampen om Kaleva Pokalen gick det ännu bättre. IFK:s idrottare plockade 167 FM-poäng, vilket gav en sensationell sjätte plats bland landets elitföreningar. Det var IFK:s bästa placering i striden om Kaleva Pokalen sedan år 1965.
• Förutom inomhussäsongens 12 FM-medaljer knep IFK:arna otroliga 21 medaljer under utomhussäsongen 2011. I FM-stafetterna var framgångarna strålande. IFK-kvartetterna tog guld på 4 x 100 m herrar (41,06), 4 x 100 m damer (46,06) och 4 x 100 H17 (43,67). I Kaleva Spelen blev det silver för Joona-Ville Heinä på 110 m häck och brons för Gustav Klingstedt på 400 m häck.
• Jussi Kanervo var år 2011 femte på 110 m häck (100 cm) i EM för 19-åringar i Tallinn med tiden 13,82. Följande år var Jussi fjärde i VM H19 i Barcelona. Tiden var nu 13,62. I semifinalen löpte Jussi finskt rekord 13,61. I Kaleva Spelen 2012 tog Jussi sitt första herrguld genom att löpa höga häckarna (106,7 cm) på 13,94. För sina prestationer under år 2012 belönade IFK:s centralstyrelse Jussi som årets IFK-idrottare. År 2013 etablerade Jussi och Joona-Ville Heinä i Kaleva Spelen en stenhård kamp om guldet. Jussi vann med 0,03 sek. marginal. En historisk dubbelseger för IFK på den här sträckan.
• Åren 2012  och 2013 präglades av fortsatt frammarsch. I föreningsklassificeringen var IFK sjunde år 2012 och sjätte år 2013. I striden om Kaleva Pokalen placerade sig IFK på en åttonde plats år 2012 och en sjätte plats år 2013.
• I stafett-FM var IFK-insatserna briljanta båda åren. I Björneborg 2012 tog herrlaget guld på 4 x 100 m. I Joensuu 2013 vann kvartmilarklubben IFK sitt första guld på 4 x 400 m sedan år 1954. I det segrande laget löpte Johan Versluis, Artem Lopatenko, Gustav Klingstedt och som ankare Erik Back. Eriks farfar Rolf var med i det segrande laget år 1954.
• Den totala medaljskörden i stafett-FM år 2012 var 6 medaljer (1 guld, 2 silver, 3 brons). År 2013 var IFK:s insats ännu ett strå vassare: 4 guld, 3 silver och 2 brons. Förutom herrguldet på 4 x 400 m vann IFK i seniorklassen ett annat guld. Damlaget tog efter ett mellanår med silver igen guld på 4 x 100 m. På ankarsträckan svepte Jasmin Showlah förbi värsta konkurrenten JKU. Övriga löpare i guldlaget var Janna Rosenqvist, Sanna Aaltonen och Matilda Bogdanoff. Aldrig förr har IFK varit stått för en sådan helhetsinsats.
• I Kaleva Spelen i Lahtis år 2012 var förutom Jussi Kanervo också Matilda Bogdanoff, Sanna Aaltonen och Gustav Klingstedt på bettet. Matilda var tvåa i längd och trea på 100 m häck. Sanna överraskade med att ta silver på 400 m medan Gustav försvarade bronset från året innan, nu med en fin tid.
• Kaleva Spelen i Vasa år 2013 blev en solskenshistoria för IFK. Förutom dubbelsegern på 110 m häck lyckades både Matilda Bogdanoff och Sanna Aaltonen över förväntan. I längd klämde Matilda till med 622 i sista hoppet vilket betydde guld. Matilda tog dessutom brons på 100 m häck. Sanna Aaltonen stod för en suverän insats på 400 m. Nya personbästa 54,45 räckte till en överlägsen seger. Hela 10 IFK-idrottare belade poängplats. Med 64 FM-poäng tangerades IFK sitt poängrekord från år 1945.
• År 2011 var FM-medaljernas antal 33. Det rekordet slogs med besked år 2012. 47 medaljer var slutsaldot (14 guld, 16 silver och 17 brons). År 2013 var det totala medaljantalet ett mindre, men i stället stod IFK:arna högst på prispallen ofattbara 22 gånger. Medaljserien var 22-15-9=46.

Tiesitkö tämän IFK-yleisurheilusta?

• IFK järjesti Suomen ensimmäiset kansainväliset yleisurheilukilpailut 3-4.7.1900 Helsingin Kaisaniemessä. Eläintarhan kentällä IFK järjesti ensimmäiset kilpailunsa jo vuonna 1910.
• Ensimmäiset kansainväliset menestykset IFK-urheilijat saavuttivat jo vuoden 1908 Lontoon olympiakisoissa. Jarl Jakobsson oli kahdeksas vauhdittomassa pituudessa ja hänen veljensä Evert niinikään kahdeksas keihäänheitossa.
• IFK on voittanut arvostetun Kalevan Maljan seitsemän kertaa (1918, 1919, 1921, 1922, 1923, 1924 ja 1933). Kaikkien aikojen tilastossa IFK on edelleen viidentenä.
• Seuraavat IFK:n juoksijat ovat pitäneet hallussaan Suomen ennätyksen 400 metrillä: Waldemar Wickholm (51,1), Erik Wilén (49,0), Erik Åström (49,0), Börje Strandvall (48,3), Bertel Storskrubb (48,0) ja Rolf Back (47,7).
• Monipuolinen Waldemar ”Wickis” Wickholm voitti neljä SM-kultaa vuonna 1914 (100 m, 200 m, 400 m ja 400 m aidat). Wickis oli 10-ottelun kuudes vuoden 1920 olympiakisoissa Antwerpenissa.
• Ossian ”Mogge” Nylund otti vuosina 1916-1922 seitsemän perättäistä SM-mitalia 3-loikassa. Mogge oli seitsemäs 3-loikassa Antwerpenin olympiakisoissa 1920 tuloksella 13.74. Ossian Nylund toimi koko IFK:n puheenjohtajana vuosina 1929-1939.
• Erik ”Erkka” Wilén pitää hallussaan lyömättömän ennätyksen. Pitkän urheilu-uransa aikana Erkka voitti käsittämättömät 50 SM-kultaa yleisurheilussa (29 yksilölajissa ja 21 viestinjuoksussa). SM-mitalien kokonaismäärä oli 73. Eniten kultamitaleja Erkka voitti 400 metrin aidoissa (=12).
• Erik Wilèn on IFK:n ainoa olympiakisamitalisti yleisurheilussa. Hän otti hopeaa vuoden 1924 olympiakisoissa Pariisissa 400 metrin aidoissa ajalla 53,6.
• Erik Wilén oli uransa aikana Suomen ennätyksen haltija viidessä eri lajissa (200 m, 400 m, 800 m, 110 m aidat ja 400 m aidat). Juostessaan 800 metrin SE:n Erkka kukisti itsensä Paavo Nurmen.
• Erik Eriksson oli neljäs moukarissa Pariisin olympiakisoissa uudella Suomen ennätyksellä 48.74. Myös Yrjö Ekqvist sijoittui neljänneksi, lajina keihäs.
• Erik ”Åki” Åström voitti SM-kultaa kolmena vuotena peräkkäin (1925-27) sekä 200 metrillä, että 400 metrillä. Hän piti nimissään SE:n kummallakin matkalla. Åström voitti sekä 200 m, että 400 m ensimmäisessä Ruotsi-maaottelussa vuonna 1925 Eläintarhan urheilukentällä.
• Bengt Sjöstedt sivusi maailmanennätystä 110 m aidoissa vuonna 1931 Eläintarhan kentällä juoksemalla vastatuuleen 14,4. Aika säilyi Suomen ennätyksenä peräti 36 vuotta. IFK:n ennätyksenä aika säilyi aina vuoteen 2009 asti, jolloin Joona-Ville Heinä juoksi 14,51 sähköisellä ajanotolla.
• Paavo Mikkeli voitti vuosina 1931-1933 kolme kertaa peräkkäin SM-kultaa 800 metrillä. Vuonna 1933 hän juoksi SE:n 1.53,3, jolla hän oli kymmenes sen vuoden maailman tilastossa.
• Pikajuoksija Börje Strandvall oli elämänsä kunnossa vuonna 1933. 400 metrillä hän oli toinen Euroopan tilastossa uudella SE-ajalla 48,3. Myös 200 metrillä syntyi uusi SE: 21,8. SM-kisoista oli saaliina kuusi kultaa sinä vuonna (100 m, 200 m, 400 m, 4 x 100 m, 4 x 400 m ja 4 x 800 m).
• Bertel ”Bebbe” Storskrubb kruunattiin Euroopan mestariksi vuonna 1946 Oslossa. Voittoaika oli 52,2, uusi SE ja maailmantilaston kärkiaika sinä vuonna.
• Vuotta aikaisemmin (1945) Bebbe Storskrubb oli maailmantilaston ykkönen sekä 800 metrillä (1.49,3) ja 400 m aidoissa (52,9). Bebben mitalisaalis Kalevan Kisoista oli ainutlaatuinen: 23 kultaa ja 2 hopeaa.
• Nils Nicklen otti pronssia Oslon EM-kisoissa 1946 korkeushypyssä tuloksella 193. Nisse oli kolminkertainen Suomen mestari korkeudessa vuosina 1945-49.
• Runar ”Pixen” Björklöf voitti 800 m Kalevan Kisoissa vuosina 1945 ja 1946. Pixen on vanhin 800 metrin Suomen mestari (melkein 35 v.)
• Varttimaileri Rolf Back juoksi ennätyksensä 47,7 Ranskaa vastaan käydyssä maaottelussa Helsingin Olympiastadionilla vuonna 1951. Rolfin poika Tomas juoksi 27 vuotta (1988) myöhemmin vielä voimassa olevan IFK:n ennätyksen 46,74 täpötäydellä Stadionilla Ruotsi-maaottelussa. Tomas otti pronssia 200 metrillä Kalevan Kisoissa vuonna 1988 ajalla 21,24. Tomaksen poika Erik on jo ehtinyt ottaa useita SM-mitaleja pikamatkoilla juniorisarjoissa.
• Osvald ”Ossi” Mildh otti pronssia 400 m aidoissa Bernin EM-kisoissa vuonna 1954 uudella SE-ajalla 51,5. Ossi oli suuri maaottelutaistelija. Hän osallistui 25:een maaotteluun vuosina 1953-1960. Sykähdyttävin voitto tuli Suomi-Ruotsi maaottelussa vuonna 1958. Saman vuoden EM-hopeamitalisti Per-Ole Trollsås joutui 400 m aidoissa taipumaan kalkkiviivoilla.
• 10-ottelija Torbjörn Lassenius vahvisti HIFK:n rivejä 1950-luvun loppupuolella. Tukholman EM-kisoissa vuonna Lassenius sijoittui yhdenneksitoista.
• Henrik Hellén hyppäsi Suomen ennätyksen korkeudessa tuloksella 211 juhannuksena vuonna 1963. Hellèn osallistui 19 maaotteluun sinä aikana kun hän edusti IFK:ta. SM-kultaa Henrik saalisti kolmena vuotena peräkkäin (1961-1963).
• Bebbe Storskrubin juoksema 1.49,3 vuonna 1945 Malmössä säilyi seuraennätyksenä 20 vuotta. Vuonna 1965 vasta 20-vuotias Harri Jansson juoksi Oslossa vielä voimassa olevan ennätyksen 1.49,2. Vuonna 1964 Harri ehti jo voittaa SM-pronssia Kalevan Kisoissa 800 metrillä.
• Vuosina 1964-1969 IFK ylsi jokaisena vuonna SM-mitaleille 4 x 800 metrillä (yksi hopea, viisi pronssia). Parhaan ajan (7.36,6) saavutti kvartetti Ulf Ek, Rainer Rönn, Karl-Gustav Kunnas ja Harri Jansson vuonna 1968. Tämä aika olisi riittänyt hopealle vielä vuonna 2011.
• Keihäänheittäjä Lars Avellan otti SM-hopeaa vuonna 1970 tuloksella 78.74. Samana vuonna Ranskaa vastaan käydyssä maaottelussa Lasse varmisti keihäässä kolmoisvoiton yhdessä Pauli Nevalan ja Jorma Kinnusen kanssa heittämällä 79.78.
• Rune Holmén voitti yllättäen 5000 m Kalevan Kisoissa Oulussa vuonna 1971 ajalla 13.43,6. Lasse Viren ja Mikko Ala-Leppilampi joutuivat antautumaan loppukiritaistelussa. Rune oli kahdestoista Helsingin EM-kisoissa samana vuonna samalla matkalla.
• Nina Holmén on Suomen ensimmäinen naispuolinen Euroopan mestari. Nina voitti 3000 m vuonna 1974 Rooman Stadio Olympicolla. Voittoaika oli 8.55,10. Tämä aika säilyi SE:nä lähes kymmenen vuotta. Vuonna 1974 Nina otti yllättäen hopeaa MM-maastoissa Monzassa.
• Montrealin olympiakisoissa vuonna 1976 Nina Holmén oli yhdeksäs alimatkalla 1500 metrillä. 3000 m ei valitettavasti vielä ollut ohjelmassa. Nina piti hallussaan SE:n matkoilla 800 m, 1500 m, 3000 m ja 5000 m. Hän voitti seitsemän SM-kultaa vuosina 1974-1976.
• 1970- ja 1980-luvun taitteessa Carina Myrberg, Siv Karlström, Pia Lemström, Charlotta Segercrantz ja Laila Andersson saavuttivat pistesijoituksia Kalevan Kisoissa. Niklas Henrichson, Carina Myrberg ja Tomas Gripenberg voitti SM-kultaa juniorisarjoissa.
• Moniottelija Ragne Kytölä oli neljästoista 7-ottelussa Tokyon MM-kisoissa vuonna 1991 pistemäärällä 6062. Ragne otti 11 SM-mitalia vuosina 1989-1992. Lajivalikoima oli laaja: 100 m aidat, pituus, 3-loikka ja 7-ottelu. Pituushypyn ennätyksensä 658 Ragne hyppäsi Ruotsi-ottelussa vuonna 1990.
• Hanna Nikkanen saavutti viisi SM-mitalia keski- ja pitkänmatkan juoksuissa vuosina 1993-95. Katja Skogman voitti pronssia 400 m Kalevan Kisoissa vuonna 1993 ajalla 54,75. HIFK:n joukkue 4 x 400 metrillä oli hilkulla voittaa SM-kultaa 4 x 400 metrillä vuonna 1994. Joukkue Amy Lindholm, Katja Skogman, Miia Falck ja Sonja Finell otti hopeaa vieläkin voimassa olevalla SFI:n ennätyksellä 3.41,65.
• Markus Lindahl otti 13 SM-mitalia junioriluokissa pikamatkoilla vuosina 1991-1994. Miesten sarjassa Markus otti pronssia 100 metrillä (96) ja 200 metrillä (94). Markus edusti Suomea EM-kisoissa 1994. Ennätyksensä 200 metrillä 21,12 Markus juoksi vuonna 1996.
• Vuonna 1995 IFK saalisti peräti 89 SM-pistettä. Parhaat pisteiden kerääjät olivat Mia Puustinen, Hanna Nikkanen, Maria Söderström ja Henrik Grönqvist. Saman vuonna IFK voitti SFI:n parhaan seuran tittelin (Frihetspriset).
• Juhlavuonna 1997 otti IFK:n joukkue Mårten Henrichson, Henrik Grönqvist, Marko gesterberg ja Arto Lehtimäki värikkäiden vaiheiden jälkeen SM-pronssia 4 x 100 metrillä. Naisten 4 x 800 metrillä Maria Söderström, Hanna Nikkanen, Mikaela Montell ja Sara Carlberg yllättivät sijoittumalla hopealle.
• Kalevan Kisat vuonna 1999 Seinäjoella olivat IFK:lle riemukkaat. Tunnin sisällä Jussi Autio voitti seiväshypyn tuloksella 550 ja Kenneth Kastrén pituuden SFI:n ennätyksellä 799. Kenneth uusi mestaruutensa seuraavana vuonna ja otti sittemmin vielä kolme SM-pronssia pituudessa.
• Rolf Winberg otti 4 x 400 metrillä piirinmestaruusmitalin 31 vuotta peräkkäin vuosina 1977-2007. Mitalisarja jatkui yhden välivuoden jälkeen vuonna 2009. Rofa voitti halli-SM-kisoissa kultaa 400 metrillä vuonna 1985 Rovaniemen jyrkkäkaarteisella radalla erinomaisella ajalla 48,60.
• Maria Söderström saavutti 24 SM-mitalia naisten sarjassa vuosina 1996-2009. SM-kultaa hän on voittanut 10000 metrillä, 3000 m estejuoksussa ja puolimaratonilla. Kalevan Kisoissa Maria on saalistanutta tasan 100 pistettä. Maria on edustanut Suomea 21 maaottelussa. Vuonna 2000 hän voitti 10000 metriä Ruotsi-maaottelussa omalla ennätysajallaan 33.45,16.
• Syksyllä 1997 perustettiin IFK:n sisällä erillinen pikajuoksutalli. Tällä toimenpiteellä oli kauaskantoiset vaikutukset koko seuran toiminnan kehittymisen kannalta. Pitkällä aikavälillä tallin toiminta on tuottanut arvokisaedustuksia, SM-mitaleja yksilölajeissa ja viesteissä sekä SFI:n ennätyksen 4 x 100 metrillä.
• Tommi Hartonen on Suomen ennätyksen haltija sekä 100 metrillä (10,21/0,5) että 200 metrillä (20,47/-0,2). 100 metrin ennätys syntyi Euroopan Cupissa vuonna 2001 Vaasassa. 200 metrin ennätyksensä Tommi juoksi Sydneyn olympiakisoissa vuonna 2000, jossa hän eteni välieriin saakka. Vuotta myöhemmin Edmontonin MM-kisoissa Tommi selvisi jälleen välieriin 200 metrillä. Sydneyssä Tommi oli neljänneksi paras eurooppalainen, Edmontonissa kuudenneksi paras. Edmontonissa Tommin kolmen 200 m juoksun ajat olivat: 20,57-20,58-20,65.
• Tommi Hartonen otti 10 SM-mitalia vuosina 2000-2009. 200 metrillä Tommi ei hävinnyt kertaakaan suomalaiselle juoksijalle näinä vuosina. SM-kultaa Tommi voitti vuosina 2000, 2001, 2002 ja 2004. Vuonna 2004 Fredrik Paul täydensi IFK:n menestystä ottamalla pronssia. Ruotsi-maaottelussa vuonna 2002 Tommi oli maaottelun ainoa kolmoisvoittaja.
• SM-viesteissä 2002 Lohjalla joukkue Lasse Juusela, Fredrik Paul, Marko Gesterberg ja Tommi Hartonen otti hopeaa vieläkin voimassa olevalla SFI:n ennätyksellä 40,83.
• Vuonna 2009 IFK voitti SM-kultaa 4 x100 metrillä 75 vuoden tauon jälkeen. Joukkueessa juoksivat Joona-Ville Heinä, Rami Jokinen, Tommi Hartonen ja Simo Sipilä. Voittoaika kurjissa olosuhteissa oli 41,38. Emoseura palkitsi suoritusta IFK:n vuoden tekona.
• Vuosina 2008-2010 IFK:n sijoitus valtakunnallisessa seuraluokittelussa lähti nopeaan nousuun. Vuonna 2008 IFK oli sijalla 44, vuonna 2009 sijalla 34 ja vuonna 2010 jo sijalla 23.
• Syksyllä 2010 tapahtui seuran historiassa käännekohta. Seura sai ison joukon urheilijavahvistuksia muista seuroista, ennen kaikkea naapuriseurasta Viipurin Urheilijoista. Samanaikaisesti iso määrä junioreita, valmentajia ja muita toimijoita siirtyivät IFK:hon. Yhtäkkiä IFK oli jälleen yleisurheilun suurseura. Tämä näkyi kaikessa jo kilpailukaudella 2011.
• IFK-urheilijoiden saavutukset hallikaudella 2011 olivat ilmiömäiset. Miesten SM-kisoissa Joona-Ville Heinä voitti kultaa 60 m aidoissa. Junioreiden SM-halleissa IFK voitti peräti 7 kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin. Toisena kilpailupäivänä koettiin ainutlaatuinen IFK:n ”kultainen tuntu”. Tunnin sisällä IFK:n juniorit nappasivat viisi kultaa ja yhden pronssin.
• Ulkokaudella 2011 menestystarina sai jatkoa. Seuraluokittelussa IFK nousi yhdeksänneksi. Kamppailussa Kalevan Maljasta meni vielä paremmin. IFK:n urheilijat ottivat 167 SM-pistettä, mikä riitti sensaatiomaiseen kuudenteen tilaan. Tämä oli IFK:n paras sijoitus sitten vuoden 1965.
• SM-viesteissä 2011 Tuusulassa IFK:n menestys oli huikea. IFK voitti 4 x 100 m miehet (41,06), 4 x 100 m naiset (46,06; SFI:n ennätys) ja 4 x 100 m M17 (43,67; SFI:n ennätys). Kalevan Kisoissa Joona-Ville Heinä otti hopeaa 110 m aidoissa ja Gustav Klingstedt pronssia 400 m aidoissa.
• Jussi Kanervo oli vuonna 2011 viides M19-sarjan EM-kisoissa Tallinnassa 110 m aidoissa. Vuonna 2012 Jussi sijoittui viidenneksi M19-sarjan MM-kisoissa Barcelonassa. Välierässä Kanervo teki uuden Suomen ennätyksen (13,61, aitojen korkeus 100 cm).
• Ensimmäisen aikuisten Suomen mestaruuden Jussi Kanervo voitti Lahdessa vuonna 2012. Korkeilla (106,7 cm) aidoilla voittotulos oli 13,94. Uroteoistaan vuonna 2012 Jussi sai IFK:n keskushallituksen pokaalin vuoden IFK- urheilijana.
• Vuosina 2012 ja 2013 nousutrendi jatkui kautta linjan. Seuraluokittelussa IFK oli vuonna 2012 sijalla seitsemän ja vuonna 2013 hienosti kuudes. Kalevan Maljan taistelussa IFK oli kahdeksas vuonna 2012 ja kuudes vuonna 2013.
• Vuonna 2013 Jussi Kanervo uusi Kalevan Kisat-voittonsa 110 maidoissa.. Mestaruus tuli Joona-Ville Heinän kanssa käydyn kovan kaksinkamppailun jälkeen 0,03 sekunnin marginaalilla. Historiallinen kaksoisvoitto IFK:lle.
• SM-viesteissä IFK:n panos oli vuosina 2012 ja 2013 kumpanakin vuonna loistava. Porissa 2012 IFK voitti miesten pikaviestin toisen vuoden peräkkäin. Kultajoukkueen kokoonpano: Joona-Ville Heinä, Gustav Klingstedt, Don-Zheni Ekoebve ja ankkurina Johan Versluis, joka piti Jonathan Åstrandin takanaan.
• Joensuussa 2013 varttimaileriseura IFK palasi valtaan. 4 x 400 metrillä kvartetti Johan Versluis, Artem Lopatenko, Gustav Klingstedt ja Erik Back voitti jämäkkäällä juoksulla kultaa. Tämä oli IFK:n ensimmäinen kulta tällä matkalla sitten vuoden 1954. Siinä joukkueessa oli mukana Erikin isoisä Rolf.
• SM-viesteissä vuonna 2012 IFK keräsi 6 mitalia (1 kulta, 2 hopeaa ja 3 pronssia). Vuonna 2013 saalis oli vielä muhkeampi: 4 kultaa, 3 hopeaa ja 2 pronssia. Yleisessä sarjassa saavutimme vuonna 2013 kaksi voittoa. Miesten 4 x 400 m kullan lisäksi voitimme naisten 4 x 100 m viestin ennen Jyväskylää. Joukkueessa juoksivat Janna Rosenqvist, Sanna Aaltonen, Matilda Bogdanoff ja Jasmin Showlah.
• Vuoden 2012 Lahden Kalevan Kisoissa onnistuivat Jussi Kanervon lisäksi Matilda Bogdanoff, Sanna Aaltonen ja Gustav Klingstedt. Matilda oli toinen pituudessa ja kolmas 100 m aidoissa. Sanna yllätti ottamalla hopeaa 400 metrillä. Gutte otti pronssi 400 m aidoissa hyvällä ajalla.
• Aurinkoisessa Vaasassa vuonna 2013 käydyissä Kalevan Kisoissa aurinko paistoi IFK:lle. Miesten pika-aitojen kaksoisvoiton lisäksi myös Matilda Bogdanoff ja Sanna Aaltonen onnistuivat yli odotusten. Matilda hyppäsi pituudessa viimeisellä hypyllään voittohypyn 622. Sanna Aaltonen voitti suvereenisti 400 m uudella ennätysajallaan 54,45. Peräti 10 IFK-urheilijaa ylsi pistesijoille. 64 pisteellä sivuttiin IFK:n Kalevan Kisojen piste-ennätystä vuodelta 1945.
• SM-mitalien määrässä kehitys on ollut huima. Vuonna 2011 IFK:n urheilijat saavuttivat 33 SM-mitalia. Vuonna 2012 SM-mitalien määrä kohosi uskomattomaan 47 mitaliin (14 kultaa, 16 hopeaa ja 17 pronssia). Vuonna 2013 mitalien kokonaismäärä oli 46, joista peräti 22 kultaa (15 hopeaa ja 9 pronssia).

(Sammanställt av Johan Åström 6.3.2014)